Lentävällä saunalla ministerisseurassa

Kello 02.30 on aikainen aika herätä.

Se oikeastaan voisi olla paremminkin nukkumaanmenoaika. Tänä aamuna se oli kuitenkin lukema kännykän näytöllä kun herätyskello soi.  Laukku oli pakattu illalla valmiiksi tai ainakin olin kerännyt kaikki tavarat siihen ympärille. Reissuunlähdön jännittävin hetki oli käsillä: mahtuvatko tavarat laukkuun ja laukku kiinni? Jaksanko nostaa laukun irti lattiasta?

Täytyy sanoa, että pakkaaminen on aina vaan helpompaa kun muistaa ottaa huomioon kaikki ne tavarat ja vaatteet jotka viime kerralla ja sitä edellisellä kerralla palasivat kotiin tarpeettomina.  Parasta on siis rehellisesti tunnustaa vanhat virheensä ja tehdä korjaava liike.  Sori, kaverit (kosteuttava hiusnaamio, ompelusetti, sanakirja, se mekko joka melkein mahtuu päälle ja nappaskengät)  te jäätte nyt kotiin. ”Entä jos…” –ajattelu on pakkaajan pahin vihollinen!

Toisaalta kokenut pakkaaja on pannut myös merkille ne pienet, mutta niin tarpeelliset välineet joita ilman ei kannata lähteä matkaan.  Pieni taskulamppu, laukkukoukku, korkinavaaja jne. 

Vaikka pakkaaminen  olikin noiden tavaroiden osalta nyt helppoa, oli huikan vaikeuksia hahmottaa oikeaa ja asianmukaista garderoobia. Saarilla on tällä hetkellä päivän ylin lämpötila +14 – +18 C mutta yöllä lämpötila voi laskea +10 asteeseen, jopa alle.  Ja jos on aurinkoista niin silloinhan on ihan mukavan lämmintä, mutta jos on pilvistä, tuulee tai sataa ihan varmasti on kylmä. Ja ne kiviset hotellirakennukset laattalattioineen ovat varmasti ”ihanan” vilpoisia. Niinpä ensimmäiset vaatekappaleet jotka pakkasin mukaan olivat villasukat ja pitkät kalsarit. Niiden uskon tulevan tarpeeseen nukkumaan mennessä.  Lisäksi muuta pitkälahkeista ja –hihaista lähti tällä kertaa mukaan tavallista enemmän. Periaatteessahan syksyn reissuilla en juurikaan ole tarvinnut pitkähihaista, vastaavasti nyt jätin spaghettiolkaintopit ja rantavarusteet ihan suosiolla kotiin.

No, palataanpas asiaan. Laukku meni kiinni ja sain sen liikkeelle ihan omin voimin vaikka hiukan semmoinen pyörillä liikuteltava siitä kyllä tuli. Siispä klo 04.00 odotin taksia joka vei minut linja-autoasemalle klo 04.20 lähtevään bussiin. EB on siististi cool. J Ja niin oli ilmakin: -6 C näytti mittarini aamuyöstä.

Kuten kuvasta näkyy, aamuyön tunteina opin mm. että Valkeakoskelta, laiturista 2 on kansainvälinen ja laaja valikoima kohteita joihin matkustaa....

Reilut pari tuntia myöhemmin olin Helsinki-Vantaalla lähtöselvitysjonossa joka eteni superhitaasti vaikka jonottajia oli vain muutama edelläni… En nyt lähde tässä tarkemmin erittelemään mitkä kansalaisuudet törkeästi etuilivat ja millaiset perhekoot aiheuttivat hidastelua, jottei rasistiksi leimattaisi, mutta sen sanon vaan että se aika oli pois suunnitelluista aamuKAHVEISTANI (ja perinteisestä lähtökuohuviinistä). Ja pakko vielä huomauttaa että oma lähtöselvitykseni kesti 2 minuuttia!

Viimeistään turvatarkastus varmisti sen etten ehtinyt nauttia aamiaista kentällä. Laukkuni läpivalaistiin ensin kolme kertaa, sitten se tyhjennettiin vähemmän epäilyttävistä tavaroista ja läpivalaistiin pari kertaa uudelleen. Lopulta läpivalaistiin enää pientä meikkipussiani jossa on puuteri, pieni peili, huultenrajauskynä, pussi Finrexinjauhetta, puuteripaperia ja meikkikynien teroitin. Tarjosin itse syyksi teroitinta. Ei. Lopulta epäilyttävä esine selvisi: he suhtautuivat erittäin korkein epäilyksin huultenrajauskynääni. Tiedän, että se sävy ei ehkä ole kevään muotiväreissä, mutta en minä nyt sillä lentokonekatastrofia, saati murhaa saisi aikaan...

Malevin lento oli onneksi lähdössä ajoissa. Kun pääsimme koneeseen (bussikuljetuksella) oli vastassa itse asiassa lentävä sauna. Joku oli säätänyt koneen lämmityksen kaakkoon ja vetänyt säätönupin irti. No, lomalaiset ei pienistä valita! Varsinkin jos kyyti kelpaa ministerillekin. En nyt lähde sitäkään näin vaalien alla erittelemään että kuka matkusti ja minne, mutta paremmassa seurassa oltiin :-)

Budapestin kenttä on kyllä kiva, siisti ja sopivan kokoinen. Ja hyvää palvelua sai joka tiskillä. Myös jatkolentoni Ateenaan lähti ajoissa ja se itse asiassa laskeutui lopulta etuajassa. Jälkeenpäin ajatellen olisin siis hyvin ehtinyt klo 17.30 lähtevään Blue Star Ferriesin iltalaivaan. Sain laukun heti ja ehdin hyvin klo 15.30 lähtevään X96 bussiin kentältä Pireaukseen. Koneen alkuperäinen laskeutumisaika oli klo 15.10 ja sillä perusteella aikoinaan tein ratkaisun etten yritäkään ehtiä jatkamaan matkaa enää samana iltana. Bussi X96 matka-aika on kuitenkin 1,5 tuntia, eli pahimmassa tapauksessa ja kovassa iltapäiväruuhkassa en olisi ehtinyt laivaan. 

No, Pireaukseen yöksi jääminen oli siinäkin mielessä hyvä asia, että nyt näin alueen päivänvalossa. V. 2009 saavuin sinne keskellä yötä ja juoksin lipputoimistoon aamuhämärissä. Nyt jäin bussista pois siinä missä pitikin ja kävin Blue Star Ferriesin toimistosta ostamassa lipun aamun laivaan. Olin tietenkin varannut saman hotellin kuin v 2009 (Pireaus Dream) ja vaikka en ollut ihan varma muistaisinko  kävelyreitin hotellille, päätin kuitenkin kävellä.  Kävelyä puolsi myös ihana aurinko joka oli tullut esiin pienten lentokentällä ja matkanvarrella olleiden sateenripausten jälkeen. 


Toki löysin helposti hotellin vanhojen muistikuvien varassa. Siinä yksi yksin matkustavan naisen tärkeä ominaisuus: paina aina mieleesi missä kuljet, mistä risteyksestä käännyt ja mitä maamerkkejä voit muistaa hyvin ja käyttää apunasi. Kartan kanssa hortoileva eksyneen näköinen turisti on unelmakohde hämärämiehille. Ja niitähän täällä Pireauksessa ainkin riittää. Kannattaa siis oikeasti olla varovainen, sillä tänäänkin sain perääni sellaisen herhiläisen että.... Ensin ollaan myyvinään jotain, mutta kun tekee selväksi ettei ole kiinnostunut, alkaa se "juuaarabuutifulwoman" hokeminen ja perässä juokseminen. Ja silloin pitää vain olla töykeä ja pitää laukustaan kiinni.

Pireaus Dream hotellia voin täysin sydämin suositella, nyt jo kahden kokemuksen perusteella. Äärettömän hyvä palvelu vastaanotossa, siisti ja hinta-laatusuhteeltaan (40 e / vrk)  todella hyvät huoneet ja aamiainen ja langaton nettiyhteys huoneessa sisältyvät hintaan. Lisäksi huoneessa on jääkaappi ja vedenkeitin + kahvi/teeaineet.

Edelliseen kertaan parannuksena sain huoneen 3. kerroksesta joka on jo ns. ylin kerros eli huoneissa on parvekkeet. Mutta koska ollaan Kreikassa, aamiainen tarjoillaan kuitenkin kerroksessa 4....












Ohessa kuvia huoneeni parvekkeelta otettuna.

Koska kello oli vasta 17.30 ja minulla oli kiljuva nälkä kälyisten lentokonesämpylöiden jäljiltä, lähdin heti ulos. Ja mitä löydänkään.... Kenkäkauppoja! Siskot, uskokaa minua ja tulkaa tänne vähän kaupoille! Hinnat ovat kohdallaan (uskomattomia kenkiä 7 eurosta ylöspäin, sandaalit alle 15 e, korkkarit alle 25 e ja saappaita 25-100 euroon -  siis semmoisia nahkaisia yli polven saappaita reilulla 50 eurolla...) No, minun kohdallani asiassa on vain yksi ISO mutta: laukku on jo nyt täynnä, sinne ei mahdu....

  

Kenkätaivaiden jälkeen löydän pieneltä kujalta mukavan näköisen pikku kahvilan. Nyt on lomani ensimmäisen Ouzon paikka. Tarjoilija yrittää kovasti kaupata minulle jotain pientä purtavaa Ouzon rinnalle ja toki annan myöten. Hän lupaa tuoda "vähän jotain kalaa". Saan juomani, jäitä pienessä coolerissa ja mezelautasen jossa on taramasalataa, oliiveja, pepperoneja ja marinoituja sardiineja (tms pikkukalaa).  Aaah....

Täydellistä! Nyt tuli vihdoin tunne, että loma voi alkaa!

Nyt kaivaudun hotellin lämpimään vuoteeseen ja nukun oikein pitkät ja hyvät unet. Aamulla minua odottavat Blue Star Paros ja 7,5 tuntia merellä... 

 

Ps.

Nappaskengät = ne kengät – usein sandaalit – jotka saavat jalkapöydän luut sanomaan ”naps” ja ”naps”.